Rauha on jokaisen ihmisen oikeus ja edellytys turvalliselle elämälle ja kehitykselle. Sovinnon avulla voidaan irrottautua konfliktin kierteestä ja rakentaa kestävää rauhaa. Tarve sovintoprosessien kehittämiseen kansainvälisesti on suuri, sillä tällä hetkellä yli puolet kaikista rauhansopimuksista kaatuu ensimmäisen viiden vuoden aikana ja väkivallan kierre palaa entistä pahempana.
Yhteistyössä kansainvälisten kumppaniensa kanssa #sovinto pyrkii edistämään sovinnon osaamista ja edellytyksiä maailmalla vahvistamalla paikallisesti johdettuja, osallistavia sovintopyrkimyksiä. Ulkoministeriön rahoittama #reconciliation-hanke tukee sovintoprosesseja erityisesti Afrikan sarven alueella. Hankkeen osa-alueita ovat mm. asiantuntemuksen ja tiedon jakaminen, vertaisoppiminen, psykososiaalisen rauhanrakennuksen kehittäminen, tutkimus ja vaikuttamistyö.
Sovinnontyön vaikuttavuus kasvaa kokemuksia jakamalla
Rauhan ja sovinnon tutkimuksen mukaan kestävän rauhan saavuttaminen on pitkän tähtäimen työtä, jota on tehtävä paikallisten ihmisten johdolla ja kiinnittäen erityistä huomiota kaikkien tahojen osallisuuteen. Tästä huolimatta käytännön rauhantyö keskittyy usein lähinnä väkivaltaisuuksien lopettamiseen lyhyellä tähtäimellä. #reconciliation-hanke pyrkiikin tuomaan sovintoa käsittelevää tutkimusta käytännön rauhanrakentajien käyttöön ja toisaalta keräämään, analysoimaan ja jakamaan eteenpäin käytännön ammattilaisten kokemuksia.
Vaikka jokainen konflikti on erilainen, voivat eri alueiden rauhanrakentajat myös oppia toisiltaan paljon. Siksi eri toimijoiden välisen yhteistyön ja vertaisoppimisen edistäminen on tärkeää.
Kestävä rauha rakentuu myös mielenrauhalle
Konflikteilla on merkittäviä psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Väkivallan ja traumojen kuormittamat yksilöt ja yhteisöt tarvitsevat psykososiaalista tukea selviytyäkseen menneistä ja kyetäkseen luottamaan jälleen toisiinsa. Silti konfliktien ratkaisua on haettu usein vain poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Ilman tukea traumaattisten kokemusten käsittelylle konfliktit uusiutuvat helposti. Siksi #reconciliation-ohjelma pyrkii kehittämään psykososiaalista tukea ja edistämään sen käyttöä osana rauhanrakentamista.
Psykososiaalisessa lähestymistavassa rauhanrakennukseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, jossa ovat alusta asti mukana niin rauhanrakentajat ja psykososiaalisen tuen ammattilaiset kuin esimerkiksi perinteiset ja uskonnolliset johtajat. Psykososiaalisen tuen tulee olla monitasoista, yhteisölähtöistä ja tarpeeksi pitkäkestoista. Sen tulee myös huomioida yhteisön eri jäsenten erilaiset tarpeet.
Alla olevassa videossa Lähetysseuran rauhan ja sovinnon työn päällikkö Kristiina Rintakoski kertoo, miksi psykososiaalinen rauhanrakennus on tärkeää kestävän rauhan saavuttamiseksi.
Lisää videoita psykososiaalisesta tuesta osana rauhan ja sovinnon prosesseja tästä linkistä.
Uskontojen välinen yhteistyö korostuu rauhantyössä
Afrikan sarven alueella uskonnolla on tärkeä rooli niin poliittisesti kuin sosiaalisesti. Uskontodialogilla eli eri uskontojen edustajien kohtaamisilla ja uskontojen välisellä yhteistyöllä voidaan parantaa luottamusta ja vakautta niin paikallisesti kuin alueellisesti. Uskonnollisten yhteisöjen ja niiden johtajien rooli rauhanrakentamisessa on tärkeä. He voivat toimia välittäjinä hallituksen ja kansalaisten välillä sekä tukea väkivallattomia tapoja ristiriitojen ratkaisemisessa. Ruohonjuuritason toimijoina uskonnolliset yhteisöt ovat keskeisiä paikallisten ongelmien tunnistamisessa ja ratkaisujen kehittämisessä.
#reconciliation-hanke kerää tietoja uskonnollisten yhteisöjen sovintokäytännöistä ja tutkii niiden vaikuttavuutta, tukee uskonnollisten toimijoiden osallisuutta paikallisissa ja kansallisissa sovintoprosesseissa sekä järjestää hengellisten johtajien välistä vertaistukea.
Kansainvälisen #reconciliation-konsortion muodostavat:
- George Mason -yliopiston Mary Hoch Reconciliation Center, joka Yhdysvalloissa tutkii, miten sovintoprosesseja voidaan kehittää ja tehostaa. Lue lisää työstä Mary Hoch Reconciliation Centerissä.
- Diakonissalaitos on yli 150-vuotias yleishyödyllinen säätiö ja yhteiskunnallinen yritys, joka toimii Suomessa ja kansainvälisesti. Sovinto-ohjelman kanssa haetaan erityisesti tukea yhteisöjen kykyyn toipua väkivallasta ja traumasta osana sovintoprosesseja ja näin vahvistaen luottamusta, rauhaa ja vakautta. Lue lisää Diakonissalaitoksen kansainvälisestä työstä.
- Suomen Lähetysseura on yksi Suomen suurimpia kehitysyhteistyötä ja kokonaisvaltaista lähetystyötä tekevä järjestö., jonka rauhantyöllä on pitkät juuret. Lähetysseuran rauhantyön ohjelman painopistealueita ovat dialogiprosessien tuki, psykososiaalinen tuki sekä median rooli konflikteissa. Lue lisää Suomen Lähetysseuran rauhantyöstä.
- Al Amana -keskus on Omanin sulttaanikunnassa sijaitseva dialogitoimija, joka edistää muslimien, kristittyjen ja muiden uskopohjaisten toimijoiden keskinäistä ymmärrystä, kouluttaa dialogiin sekä rakentaa rauhan ja sovinnon käytännön edellytyksiä. Lue lisää Al Amanan työn painopisteistä täältä.
- Inclusive Peace on alunperin sveitsiläinen järjestö, joka tukee rauhanprosesseja ja erilaisia toimijoita rauhantyön saralla. Järjestö tekee myös tutkimustyötä, ja sitä vetää Thania Paffenholz. Lue lisää Inclusive Peacen työstä täältä.
Download
Lataa täältä Mary Hoch Reconciliation -keskuksen laatimat itsehoito-oppaat COVID-19-tilanteen henkiseen ja fyysiseen tukeen. Oppaita on kaksi, joista toinen on tarkoitettu kenelle tahansa, joka kaipaa tilanteeseen vinkkejä ja neuvoja ja toinen on suunnattu erityisesti sovinnon ja rauhantyön ammattilaisille. Oppaat ovat englanninkielisiä.
