Missä sovintoa tarvitaan,
jokainen voi sitä rakentaa
Mikä #sovinto?
#sovinto edistää ihmisten halua ja kykyä toimia sovinnon rakentajina omissa yhteisöissään. Haluamme vahvistaa yksilöiden hyvinvointia ja kunnioittavaa kanssakäymistä yhteisöissä ja tarjota työkaluja sovun rakentamiseen ja ihmissuhteiden uudistamiseen.
Sovinnossa haetaan kestävää tapaa elää vuorovaikutuksessa, ehkäistään konfliktien kärjistymistä ja samojen konfliktien toistumista. Keskeinen lähtökohta on restoratiivisuus, joka on kunnioittavaa kohtaamista, kuuntelua, ihmisten välisten suhteiden eheyttämistä ja sosiaalisten taitojen vahvistamista. Arvomme ovat luottamus, toivo, myötätunto ja yhdessä elämisen taito. Lue lisää >
Ajankohtaista
Anteeksipyytämisen taito ja rohkeus – Maailma Kylässä 2021
Helsingin seurakuntayhtymä ja #sovinto-ohjelma järjestivät tämän vuoden Maailma Kylässä -festareilla
Lue lisää>
Ajatuksia sovinnosta
Kuva: Institute for Healing of Memories
”Mistä ei voi puhua, siinä tarvitaan parantumista”.
Isä Michael Lapsley, Etelä-Afrikan totuus- ja sovintoprosessin veteraani
Perjantain ajatus sovinnosta 💚
#sovinto on ehtinyt alkusyksyn aikana tavata mm. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun eli SYK:n lukiolaisia ja keskustella heidän kanssaan sovinnon teemoista. Nuorilta kysyttiin, mitä sovinto heille merkitsee tai miten he ylipäätään ymmärtävät sovinnon käsitteenä.
"Sovinto tarkoittaa minulle ihmissuhteiden parantumista riitojen jälkeen ja ongelmien ratkaisemista ihmisten välillä."
"Anteeksi antamista ja pyytämistä. Tai ainakin keskinäisen rauhan löytymistä riidan jälkeen."
"Rauhaa, mielenvapautta, iloisuutta, hyviä ihmissuhteita, kunnollista vuorovaikutusta."
- SYK-lukiolaisten ajatuksia sovinnosta 9.9.2021
#ajatussovinnosta
Diakonissalaitoksen (Diakonissalaitos) erityisasiantuntija Laura Hakoköngäs kirjoittaa sellaisten taitojen ja menetelmien tarpeesta, joiden avulla niin yksilöinä kuin yhteisöinä mutta myös yhteiskuntana selviämme arjesta ja kriiseistä.
"On vaikea kokea yhteenkuuluvuutta toisiin ihmisiin, ellei aidosti – syystä tai toisesta – ymmärrä mitä he kokevat ja tuntevat. Ajatuksemme ’toisista’ perustuvat yhä useammin median tai algoritmien vankistamiin mielikuviin, ei toisen ihmisen arjen, ajatusten tai todellisuuden tuntemukseen. Myös työelämä on kovassa muutoksessa. Se on pirstaloitunutta ja tiivistahtista. Omaa ja muiden roolia voi olla vaikea hahmottaa selvästi. Pitkään kestänyt maailmanlaajuinen terveyshätätila ei ole helpottanut yhteisyyden kokemuksia ihmisten elämässä tai työpaikoilla, mutta se on näyttänyt yhteyden akuutin tarpeen.
Nyt jos koskaan ihmiskunnalta kysytään paluuta peruskysymysten äärelle. Miten rakentaa yhteyttä toisiin? Miten varmistaa, että kaikenlaiset ihmiset saavat vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen kokemuksia? Millainen on toimiva yhteisö? Miten tunnistaa edellytyksiä yhteiseen tekemiseen ja uudistumiseen? Mitä tämä kaikki tarkoittaa johtamiselle?"
Yhteisöjen rakentaminen on yhdessä elämisen taitoja | Diakonissalaitos
www.hdl.fi
Laura Hakoköngäs kirjoittaa siitä, mitä yhteisöjen rakentaminen on. Ja siitä kuinka kaikki tulisivat kuulluksi, voisivat vaikuttaa.
Koronapandemia on kiristänyt naapurien välejä monin paikoin entisestään. Myös naapuruussovittelun kysyntä on kasvanut, sillä sosiaalisia jännitteitä ei pystytä purkamaan poliisille soittamalla tai oikeuskäsittelyn kautta.
Vaikka korona-aika on kärjistänyt naapuririitoja kotona vietetyn ajan lisääntyessä, ei kyse ole kuitenkaan pandemian myötä ohimenevästä ilmiöstä. Suomalaiset tuntevat vuosi vuodelta vähemmän naapureitaan ja puhuvat näiden kanssa yhä vähemmän.
Tämän illan MOT-ajankohtaisohjelmassa asiaa naapuruussuhteista, mukana kommentoimassa Naapuruussovittelun Keskus - Community Mediation Centren johtaja Pia Slögs.
Katsottavissa jo nyt Yle Areenassa:
areena.yle.fi/1-50654061
areena.yle.fi
Koiran haukkumisesta tai siivottomasta tontista alkanut eripura naapurien välillä voi johtaa vuosien selvittelyihin. Ne vievät viranomaisten aikaa ja joskus myös osapuolten terveyden.
