Missä sovintoa tarvitaan,
jokainen voi sitä rakentaa
Mikä #sovinto?
#sovinto edistää ihmisten halua ja kykyä toimia sovinnon rakentajina omissa yhteisöissään. Haluamme vahvistaa yksilöiden hyvinvointia ja kunnioittavaa kanssakäymistä yhteisöissä ja tarjota työkaluja sovun rakentamiseen ja ihmissuhteiden uudistamiseen.
Sovinnossa haetaan kestävää tapaa elää vuorovaikutuksessa, ehkäistään konfliktien kärjistymistä ja samojen konfliktien toistumista. Keskeinen lähtökohta on restoratiivisuus, joka on kunnioittavaa kohtaamista, kuuntelua, ihmisten välisten suhteiden eheyttämistä ja sosiaalisten taitojen vahvistamista. Arvomme ovat luottamus, toivo, myötätunto ja yhdessä elämisen taito. Lue lisää >
Ajankohtaista
SSF:n MiniVerso jo 10 vuotta
Suomen sovittelufoorumi ry:n (SSF) MiniVerso on vienyt Suomen varhaiskasvatuskenttää kohti
Lue lisää>Ajatuksia sovinnosta
Kuva: Institute for Healing of Memories
”Mistä ei voi puhua, siinä tarvitaan parantumista”.
Isä Michael Lapsley, Etelä-Afrikan totuus- ja sovintoprosessin veteraani
Perjantain ajatus sovinnosta 💚
"Kun minulta kysyttiin mietteitä sovinnosta, huomasin ensimmäiseksi, että omassa puheessa ja ajattelussakin toistuu paljon useammin ”sovittelu” kuin ”sovinto”. Työkseni tutkin konflikteja ja polarisaatiota julkisessa keskustelussa, vapaa-aikana toimin vapaaehtoisena rikos- ja riita-asioiden sovittelijana. Ajattelen, että molemmilla kentillä matka on yleensä tärkeämpi kuin päämäärä – sovittelu on ymmärryksen lisäämisen ja korjaamisen prosessi, joka on arvokas, vaikka mitään sulkeumaa ei saavuttaisi. Kuitenkin sovinto on se lupaus päämäärän olemassaolosta, muutoksen mahdollisuus, jota ilman tuolle matkalle ei varmaankaan tulisi monenkaan lähdettyä.
Sovinnon mahdollisuuteen uskominen antaa sovitteluun yhteisen katseen suunnan ja rakentaa luottamusta siihen, että erimielisilläkin osapuolilla on pohjimmiltaan pyrkimys hyvään. Siksi sovittelun vapaaehtoisuus on ratkaisevan tärkeä arvo: kun kaikki osapuolet tietävät kaikkien olevan mukana vapaaehtoisesti ja vain niin kauan kuin he uskovat prosessiin, myös vastuu omasta osuudestaan konfliktiin ja ratkaisuihin säilyy osallisilla itsellään.
Sovittelijoiden vastuulla puolestaan on tunnistaa ne hetket, joissa sovinto uhkaa muuttua välineelliseksi ja näennäiseksi, helpoimmaksi tieksi ulos epämukavasta tilanteesta. Joskus sovittelun prosessin voi pelastaa jättämällä sovinnon sopimatta.
Hienointa on, että usein myös sovittelun osapuolet kokevat asian samoin. Siitä kertoo se, että me sovittelijat saamme usein vuolaita kiitoksia avusta ja kohtaamisen mahdollistamisesta silloinkin, kun sopimukseen ei päästä.
Myös julkisissa konflikteissa pätee nähdäkseni sama: yksimielisyys on usein liiallinen ja tarpeeton vaatimus keskustelun tavoitteeksi, mutta jo halu yrittää ymmärtää konfliktia yhdessä voi olla käänteentekevää. ”Ainahan voimme yrittää” on itse asiassa arvokkaampi ajatus kuin usein hoksaammekaan."
Mikko Hautakangas on vapaaehtoinen rikos- ja riita-asioiden sovittelija, tutkija sekä mm. Sopiva ry:n puheenjohtaja (kts. lisää Sovittelujournalistit).
#ajatussovinnosta
"Naapuruussovittelun Keskus hoitaa vuodessa noin 250 naapureiden riitatapausta.
Käytännössä apua tarvitseva ottaa itse yhteyttä keskukseen nettisivujen kautta. Yhteyttä ottavat myös isännöitsijät, asumisneuvojat, toisinaan myös poliisi ja sosiaalitoimi.
Sen jälkeen sovittelija tapaa asiakkaan erikseen ja sitten yhdessä riidan toisen osapuolen tai osapuolten kanssa. Korona-aikana tapaamiset ovat etänä, muuten kasvotusten.
Sovittelija toimii tilanteessa sananmukaisesti sovittelijana. Tavoitteena on korjata naapureiden väliset suhteet ja auttaa heitä löytämään yhteinen, kestävä ratkaisu, joka parantaa naapurisopua, asumisen mukavuutta ja turvallisuutta."
www.is.fi
Jens Gellin on työskennellyt rikosten ja riitojen sovittelijana 20 vuotta. Siinä ajassa hän on oppinut, miten suomalaiset käyttäytyvät konfliktitilanteissa.
Perjantain ajatus sovinnosta 💚
"Miltä sovinto näyttää tai tuntuu? Sovinto on kaunis sana. Se on kuin kesäyön tyyni järvenselkä, metsänvihreä sadepäivä tai pienen lapsen kupliva nauru. Se on tila tai hetki, johon voi pysähtyä ja jossa ei tarvitse suorittaa mitään. Siinä voi olla ja levätä.
Sovinnon merkityksen voi ymmärtää myös pohtimalla sen vastakohtaa; riitaa, konfliktia, sotaa. Mieli liittää nämä ihmisten ja kansojen välisiksi. Mutta sovinto on sovussa elämistä myös itsensä ja omien tekojensa kanssa. Pohdittavaksi silloin tulevat omat arvot ja asenteetkin. Olenko ottanut riittävästi huomioon muut ihmiset? Olenko aina pyrkinyt hyvään ja tuottanut hyvää ympärilleni? Entä teenkö kaikkeni ympäristön hyväksi? Jos jatkuvasti tai usein joutuu tekemään valintoja omien arvojensa vastaisesti, tulee paha olo, epäsopu itsensä kanssa."
Tiina Snellman on kokenut sovittelija ja toimii sovittelun esihenkilönä Vantaan sovittelutoimistossa.
📌Lue Tiinan koko blogiteksti #sovinnon verkkosivuilta: sovinto.fi/mita-on-sovinto/
#ajatussovinnosta
