Missä sovintoa tarvitaan,
jokainen voi sitä rakentaa

Mikä #sovinto?

#sovinto edistää ihmisten halua ja kykyä toimia sovinnon rakentajina omissa yhteisöissään. Haluamme vahvistaa yksilöiden hyvinvointia ja kunnioittavaa kanssakäymistä yhteisöissä ja tarjota työkaluja sovun rakentamiseen ja ihmissuhteiden uudistamiseen.

Sovinnossa haetaan kestävää tapaa elää vuorovaikutuksessa, ehkäistään konfliktien kärjistymistä ja samojen konfliktien toistumista. Keskeinen lähtökohta on restoratiivisuus, joka on kunnioittavaa kohtaamista, kuuntelua, ihmisten välisten suhteiden eheyttämistä ja sosiaalisten taitojen vahvistamista. Arvomme ovat luottamustoivomyötätunto ja yhdessä elämisen taito. Lue lisää >

Ajankohtaista

Mitä on sovinto?

Miltä sovinto näyttää tai tuntuu? Sovinto on kaunis sana.

Lue lisää>

SSF:n MiniVerso jo 10 vuotta

Suomen sovittelufoorumi ry:n (SSF) MiniVerso on vienyt Suomen varhaiskasvatuskenttää kohti

Lue lisää>

Ajatuksia sovinnosta

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
4 päivää sitten
Sovinto

Perjantain ajatus sovinnosta 💚

"Kun minulta kysyttiin mietteitä sovinnosta, huomasin ensimmäiseksi, että omassa puheessa ja ajattelussakin toistuu paljon useammin ”sovittelu” kuin ”sovinto”. Työkseni tutkin konflikteja ja polarisaatiota julkisessa keskustelussa, vapaa-aikana toimin vapaaehtoisena rikos- ja riita-asioiden sovittelijana. Ajattelen, että molemmilla kentillä matka on yleensä tärkeämpi kuin päämäärä – sovittelu on ymmärryksen lisäämisen ja korjaamisen prosessi, joka on arvokas, vaikka mitään sulkeumaa ei saavuttaisi. Kuitenkin sovinto on se lupaus päämäärän olemassaolosta, muutoksen mahdollisuus, jota ilman tuolle matkalle ei varmaankaan tulisi monenkaan lähdettyä.

Sovinnon mahdollisuuteen uskominen antaa sovitteluun yhteisen katseen suunnan ja rakentaa luottamusta siihen, että erimielisilläkin osapuolilla on pohjimmiltaan pyrkimys hyvään. Siksi sovittelun vapaaehtoisuus on ratkaisevan tärkeä arvo: kun kaikki osapuolet tietävät kaikkien olevan mukana vapaaehtoisesti ja vain niin kauan kuin he uskovat prosessiin, myös vastuu omasta osuudestaan konfliktiin ja ratkaisuihin säilyy osallisilla itsellään.

Sovittelijoiden vastuulla puolestaan on tunnistaa ne hetket, joissa sovinto uhkaa muuttua välineelliseksi ja näennäiseksi, helpoimmaksi tieksi ulos epämukavasta tilanteesta. Joskus sovittelun prosessin voi pelastaa jättämällä sovinnon sopimatta.

Hienointa on, että usein myös sovittelun osapuolet kokevat asian samoin. Siitä kertoo se, että me sovittelijat saamme usein vuolaita kiitoksia avusta ja kohtaamisen mahdollistamisesta silloinkin, kun sopimukseen ei päästä.

Myös julkisissa konflikteissa pätee nähdäkseni sama: yksimielisyys on usein liiallinen ja tarpeeton vaatimus keskustelun tavoitteeksi, mutta jo halu yrittää ymmärtää konfliktia yhdessä voi olla käänteentekevää. ”Ainahan voimme yrittää” on itse asiassa arvokkaampi ajatus kuin usein hoksaammekaan."

Mikko Hautakangas on vapaaehtoinen rikos- ja riita-asioiden sovittelija, tutkija sekä mm. Sopiva ry:n puheenjohtaja (kts. lisää Sovittelujournalistit).

#ajatussovinnosta
... AvaaSulje

Perjantain ajatus sovinnosta 💚

Kun minulta kysyttiin mietteitä sovinnosta, huomasin ensimmäiseksi, että omassa puheessa ja ajattelussakin toistuu paljon useammin ”sovittelu” kuin ”sovinto”. Työkseni tutkin konflikteja ja polarisaatiota julkisessa keskustelussa, vapaa-aikana toimin vapaaehtoisena rikos- ja riita-asioiden sovittelijana. Ajattelen, että molemmilla kentillä matka on yleensä tärkeämpi kuin päämäärä – sovittelu on ymmärryksen lisäämisen ja korjaamisen prosessi, joka on arvokas, vaikka mitään sulkeumaa ei saavuttaisi. Kuitenkin sovinto on se lupaus päämäärän olemassaolosta, muutoksen mahdollisuus, jota ilman tuolle matkalle ei varmaankaan tulisi monenkaan lähdettyä.
 
Sovinnon mahdollisuuteen uskominen antaa sovitteluun yhteisen katseen suunnan ja rakentaa luottamusta siihen, että erimielisilläkin osapuolilla on pohjimmiltaan pyrkimys hyvään. Siksi sovittelun vapaaehtoisuus on ratkaisevan tärkeä arvo: kun kaikki osapuolet tietävät kaikkien olevan mukana vapaaehtoisesti ja vain niin kauan kuin he uskovat prosessiin, myös vastuu omasta osuudestaan konfliktiin ja ratkaisuihin säilyy osallisilla itsellään.
 
Sovittelijoiden vastuulla puolestaan on tunnistaa ne hetket, joissa sovinto uhkaa muuttua välineelliseksi ja näennäiseksi, helpoimmaksi tieksi ulos epämukavasta tilanteesta. Joskus sovittelun prosessin voi pelastaa jättämällä sovinnon sopimatta. 
 
Hienointa on, että usein myös sovittelun osapuolet kokevat asian samoin. Siitä kertoo se, että me sovittelijat saamme usein vuolaita kiitoksia avusta ja kohtaamisen mahdollistamisesta silloinkin, kun sopimukseen ei päästä. 
 
Myös julkisissa konflikteissa pätee nähdäkseni sama: yksimielisyys on usein liiallinen ja tarpeeton vaatimus keskustelun tavoitteeksi, mutta jo halu yrittää ymmärtää konfliktia yhdessä voi olla käänteentekevää. ”Ainahan voimme yrittää” on itse asiassa arvokkaampi ajatus kuin usein hoksaammekaan.

Mikko Hautakangas on vapaaehtoinen rikos- ja riita-asioiden sovittelija, tutkija sekä mm. Sopiva ry:n puheenjohtaja (kts. lisää Sovittelujournalistit).

 #ajatussovinnosta
Lataa lisää

Perustajat

Yhteistyökumppanit

Vieritä ylös