Missä sovintoa tarvitaan,
jokainen voi sitä rakentaa
Mikä #sovinto?
#sovinnon tavoitteena on kasvattaa sovinnon tahtoa ja osaamista Suomessa ja maailmalla.
Me ja he –asetelmat, vihapuhe ja konfliktit ovat lisääntyneet maailmassa. Ne kasvattavat pelkoja ja väkivaltaa sekä murentavat luottamusta ja yhteiskuntarauhaa. Tarvitsemme lisää yhdessä elämisen ja myötätunnon taitoja, ihmisyyden arvostamista ja rohkeutta kohdata erilaisia näkemyksiä. #sovinto-ohjelma on perustettu edistämään yksilöiden ja yhteisöjen halua ja kykyä toimia sovinnon rakentajina. Jokainen voi opetella sovinnon taitoja ja edistää sopua omissa yhteisöissään.
Lue lisää >
Ajankohtaista
Ihmisyyden taidot sovinnon ytimessä
Opiskelin 2000-luvun alussa yliopistossa kansainvälisiä suhteita ja pohdin tuolloin sovintoa
Lue lisää>
Sovinnon alkemiaa
Olen omaan perheeseeni varsin suojelevasti suhtautuva naapurin ukkeli, tällainen herkkispatu.
Lue lisää>
Ajatuksia sovinnosta
Sovinnon Facebook-sivulla esitellään viikoittain Perjantain ajatus sovinnosta -otsikon alla erilaisten
Lue lisää>Ajatuksia sovinnosta
© Teemu Ullgrén
”Pystymme elämään yhdessä sovussa, kun meillä on riittävästi jaettua inhimillistä ymmärrystä jostakin asiasta.”
Laura Hakoköngäs, erityisasiantuntija, Diakonissalaitos
Hyvin sanottu -hankkeen nettisivut on avattu! 🤩 #sovinto on mukana viisivuotisessa hankkeessa, jossa pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan. 💚
Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen kertoo hankkeen ensimmäisessä blogitekstissä siitä, miksi eduskunta on niin ikään toimijana lähtenyt mukaan hankkeeseen.
"Eduskunta ei ole muusta viestintäympäristöstä irrallinen kuplansa, vaikka vahvat perinteet luovatkin suojaa instituutiolle. Sosiaalisen median keskustelut ja keskustelutapa vaikuttavat myös eduskuntakeskusteluihin.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa tulee olla sijansa eri mielipiteille: niin rauhallisille kuin räväköillekin, niin akateemisille kuin ei-akateemisille puheenvuoroille.
Meidän tulee yhdessä pitää huolta siitä, ettemme sulje hyvän keskustelutavan piiriä liian pieneksi. Hyvän keskustelukulttuurin vahvistuminen edellyttää mukaan kutsumista enemmän kuin poissulkemista."
#hyvinsanottu #brasagt
Lue koko blogiteksti Hyvin sanottu - hankkeen sivuilta ⬇️
Anu Vehviläisen kolumni: Yhteiskunnallisessa keskustelussa tulee olla sijansa eri mielipiteille
yle.fi
Puhe on kansanedustajan tärkein työkalu.Perjantain ajatus sovinnosta 💚
Lotta Carlsson työskentelee asiantuntijana Diakonissalaitoksella (Diakonissalaitos) mm. deradikalisoitumisprosessien parissa tukien moniammatillisessa tiimissä ihmisiä, jotka haluavat irtautua väkivaltaisista liikkeistä tai ääriajattelusta.
Työnsä kautta Lotta pohtii erityisesti sovintotyötä, jota ihminen joutuu tekemään itsensä kanssa silloin, kun hän on ollut aiemmin väkivaltaisesti radikalisoitunut. Tällaisessa tilanteessa yksilö voi addiktoitua väkivaltaan ja kun eheytyminen alkaa, nousee pintaan häpeä.
”Se, että uskaltaa kohdata oman häpeänsä sovintoprosessissa itsensä kanssa on vaikeaa, mutta keskeistä eheytymisessä. Vastuunotto johtaa lopulta vahvempaan minuuteen. Tällöin yksilön kantama taakka tai mahdollinen taakkasiirtymä kevenee. Rehellisyys omaa itseä kohtaan voi vapauttaa.”
"Ääripäät huutavat toisilleen, mutta keskellä olevan ihmisen ääni jää usein kuulematta. Jokainen meistä voi miettiä, onko itse ollut omalta osaltaan lisäämässä ääripäiden vahvistumista."
Aristoteleen kantapäässä puhutaan polarisaatiosta ja pohditaan, mitä sille voisi tehdä. Haastattelussa "Mitä tehdä kun kaveri polarisoi - vastakkainasettelua voi purkaa muuttamalla ajattelua" mukana Miriam Attias, jonka mukaan polarisaatio on tunne-elämän asia. Ratkaisuna vaikuttamiseen onkin faktojen sijaan kuuntelu.👂
Maailma ympärillä tuntuu jakautuvan kahtia – ratkaisu ongelmaan on kuunteleminen
yle.fi
Ääripäiden välissä olevan ihmisen ääni jää usein kuulematta.
