3. Ryhmänohjaajan valta-asema

Kuvaus: Isoset ja ryhmänohjaajat toimivat usein pienryhmien vetäjinä ja ovat yleensä vain vuoden tai pari vanhempia kuin leirin osallistujat. Ryhmänohjaajan asemassa nuori käyttää valtaa ja saattaa päätyä haastaviinkin tilanteisiin. Ryhmänohjaajan onkin pohdittava kuinka hän osaa huomioida kaikki tasapuolisesti, toimia tarpeen tullen auktoriteettina ja puuttua tilanteisiin, joissa yhteisiä sääntöjä rikotaan. Tällaisissa tilanteissa ryhmäläisten suhtautuminen ryhmänohjaajaan tai isoseen saattaa muuttua kielteisemmäksi tai jopa torjuvaksi.


Kesto: 75-100 min

Osa I: Alustus (10 min)
Osa II: Oman valta-aseman tunnistaminen (30 min)
Osa III: Ryhmänohjaajan rooli, valta ja vastuu (15 min)
Osa IV: Valtadilemmat (20-35 min)

Tavoitteet

  • Antaa valmiuksia ryhmänohjaajalle tiedostaa oman asemansa valta ja vastuu.
  • Kehittää itsereflektioon ja kommunikointiin tarvittavia taitoja.

Valmistelut ja tarvikkeet

  • Tila, jossa voi jakautua pienempiin ryhmiin
  • Muistiinpanovälineet
  • Osan I vallankäyttöön liittyvä moniste tulostettuna
Vaaleanpunainen opaskyltti, jossa on suora varsi ja viistosti leikattu pää.

Tausta: Oikeudenmukainen vallankäyttö ja vallan väärinkäyttö

Vallankäyttö voi olla oikeutettua ja eettistä, kun se perustuu oikeudenmukaisuuteen,
läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen. Hyvä johtajuus edellyttää vallankäyttöä yhteisten
tavoitteiden saavuttamiseksi ja kaikkien osapuolten huomioon ottamiseksi. Yhteistoiminta
tarvitsee raameja ja ohjeita. Esimerkiksi jalkapallo ei olisi jalkapalloa ilman sääntöjä ja
tuomaria, joka tarkkailee, että pelin sääntöjä noudatetaan. Oikeudenmukainen tuomari
pelissä on kaikkien etu.

Vallan väärinkäyttöä on puolestaan se, kun valtaa käytetään omien tai tiettyjen henkilöiden
etujen ajamiseen muiden kustannuksella. Vallan väärinkäytössä päätökset tehdään ilman
selkeitä ja avoimia perusteita. Esimerkiksi jalkapallossa tuomari käyttää valtaansa väärin,
jos hän jakaa rangaistuksia puolueellisesti.

Ryhmänohjaajan valta-asema ja vastuu

Aloita kertomalla osallistujille ryhmänohjaajan vallasta ja vastuusta.

Mitä valta-asema tarkoittaa:

  • Ryhmänohjaaja on nuoremmille esikuva, josta he ottavat mallia omassa toiminnassaan.
  • Hänellä on merkittävä rooli ryhmän tavassa toimia ja suhtautua yhteiseen tekemiseen sekä järjestettävään toimintaan.
  • Nuoret katsovat ryhmänohjaajaa ylöspäin ja hakevat häneltä hyväksyntää.

Valta-asema näkyy:

Sosiaalisena vaikutusvaltana

  • Ryhmänohjaajan mielipiteet ja asenteet vaikuttavat nuoriin voimakkaasti.
  • Nuoret saattavat matkia ryhmänohjaajan käyttäytymistä ja pukeutumista.
  • Ryhmän sosiaaliset arvojärjestykset muodostuvat pitkälti ryhmänohjaajan toiminnan ympärille.

Emotionaalisena vaikutusvaltana

  • Ryhmänohjaajan hyväksyntä on nuorille tärkeää.
  • Ryhmänohjaajan suhtautuminen vaikuttaa nuorten itsetuntoon ja ryhmässä toimimiseen.
  • Positiivinen tai negatiivinen palaute voi olla nuorelle merkityksellistä.

Vaihe A: Positiivinen ja negatiivinen vallankäyttö

Tulosta tähän tehtävään tarvittava määrä monistetta 1.
Jaa osallistujille monisteet tai kirjoita sanat esille yhteiselle taululle.
Pyydä osallistujia ympyröimään positiivista vallankäyttöä edustavat sanat.
Pura harjoitus keskustelemalla vastauksista osallistujien kanssa. Oliko jokin sana
vaikeampi määritellä kuin jokin toinen? Eroavatko ryhmäläisten mielipiteet toisistaan?

Vaihe B: Yksilöpohdinta

  • Yksilötyöskentely (10 min)
    Pyydä osallistujia kirjoittamaan ylös 3 tilannetta, jossa he ovat käyttäneet valtaa tai olleet vallankäytön kohteina. Kehota heitä pohtimaan seuraavia kysymyksiä:
    – Miten toimit tilanteessa?
    – Miksi toimit juuri niin?
    – Mitä seurauksia toiminnallasi oli?
  • Paripohdinta (15 min)
    Jaa osallistujat pareihin. Pyydä heitä keskustelemaan yksilötyöskentelyssä pohtimistaan kokemuksista.
  • Purku (10 min)
    Keskustelkaa ryhmän kanssa parikeskustelussa esiin nousseista teemoista.
    Miettikää yhdessä vaihtoehtoisia toimintatapoja. Miten olisitte voineet toimia toisin?

Vaihe A: Janatyöskentely

Pyydä nuoria nousemaan seisomaan. Luokan eri seinät edustavat mielipidejanan
ääripäitä. Toisessa päässä luokkaa on ”täysin samaa mieltä” ja toisessa päässä
luokkaa ”täysin eri mieltä”. Pyydä nuoria asettumaan janalle sille kohtaa, mikä
edustaa heidän ajatteluaan kyseisen väittämän suhteen. Kun nuoret ovat
asettuneet janalle, voidaan eri kohdissa seisovia nuoria pyytää perustelemaan omat
mielipiteensä.

Kehota osallistujia pohtimaan väitteitä ryhmänohjaajan roolin näkökulmasta.

Väitteet:

  • Sinun tulisi aina tietää vastaukset ryhmäläisten kysymyksiin.
  • Sinun pitää toimia esimerkillisesti, koska ryhmäläiset ottavat sinusta mallia.
  • Sinun pitää ansaita auktoriteettisi, et voi vain ottaa sitä.
  • Sinulla on oikeus korottaa ääntäsi saadaksesi ryhmäsi kuriin.
  • Kaikkia ryhmäläisiä on kohdeltava samalla tavalla, vaikka ryhmäläiset ovat erilaisia.
  • On ok, että ryhmänohjaajana ystävystyt joidenkin ryhmäläisten kanssa enemmän kuin toisten.
  • Ryhmänohjaajana sinua eivät koske samat säännöt kuin leiriläisiä.
  • Ryhmänohjaajana olet enemmän kaveri kuin auktoriteetti.
  • Ryhmänohjaajana sinun tulee aina toimia ohjaajien/työntekijöiden antamien ohjeiden mukaan, vaikka olisit eri mieltä.
  • Sinun on oltava valmis myöntämään virheesi ryhmäläisillesi.

Ohjaajan ohjeistus: Pyydä osallistujia pohtimaan harjoituksen jälkeen:

  • Millaisia tarpeita väitteisiin liittyy (turvallisuuden tunne, kuuluminen, arvostus, itseilmaisu)?
  • Millainen on hyvä ryhmänohjaaja?
  • Mitä taitoja voi harjoitella itse?

Vaihe A: Ryhmäpohdinta

Jaa osallistujat 3–4 hengen ryhmiin. Anna jokaiselle ryhmälle erilainen valtadilemma käsiteltäväksi:

  1. Miten toimia, kun oma kaveri rikkoo yhteisiä sääntöjä?
    Huomaat toisen ryhmänohjaajan päästävän oman ryhmänsä
    vapaa-ajalle etukäteen, vaikka yhdessä on sovittu, että
    työskentelystä ei lähdetä ennen sovittua aikarajaa.
  2. Mitä tehdä, kun ryhmä ei innostu suunnittelemastasi toiminnasta?
    Yhdessä suunniteltu ohjelma ei innosta ryhmäsi suosittua
    leiriläistä ollenkaan ja hän haluaisi ennemmin tehdä jotain
    muuta. Muutama muu ryhmäläinen haluaisi selvästi aloittaa
    suunnitellun ohjelman toteuttamisen, mutta huomaat heidän
    katsovan mallia suositusta leiriläisestä.
  3. Miten suhtautua tilanteeseen, jossa joku ryhmäläinen haastaa
    auktoriteettiasi?

    Leiriläinen on aikaisemmissa ryhmätyöskentelyissä jättänyt
    tehtävän muiden tehtäväksi, ja muutama ryhmäläinen on tullut
    sanomaan sinulle asiasta. Yrität saada ryhmäläisen kantamaan
    oman osansa ryhmätyöstä, mutta hän kieltäytyy.
  4. Kuinka toimia, jos huomaat suosivasi joitakin ryhmäläisiä?
    Ryhmänohjaajakollegasi kertoo sinulle, että yksi ryhmäläisistäsi
    on tullut kertomaan, että kokee, että suosit toista ryhmäläistä,
    ja tämä ryhmäläinen pääsee paljon muita helpommalla
    yhteisessä toiminnassa.

Pyydä ryhmää tarkastelemaan dilemmaa väkivallattoman vuorovaikutuksen
vaiheiden avulla ja valmistautumaan esittelemään ratkaisunsa muulle ryhmälle.
(Ks. Harjoitus 1: Rakentavaan vuorovaikutukseen tutustuminen)
a. Havainto: Mitä tilanteessa todella tapahtui?
b. Tunteet: Mitä tunteita tilanne herättää isosessa, entä ryhmäläisissä?
c. Tarpeet: Mitä tarpeita kaikilla osapuolilla on?
d. Pyyntö: Miten tilanteessa voisi toimia niin, että kaikkien tarpeet
huomioidaan?

Pura harjoitus läpi ryhmäläisten kanssa yksi ryhmä kerrallaan keskustellen.

Scroll to Top