8. Jälleenrakennus konfliktin jälkeen

Kuvaus: Harjoituksessa  syvennytään rauhan ja jälleenrakennuksen käsitteisiin. Ensimmäisessä osiossa tutustutaan negatiivisen ja positiivisen rauhan käsitteeseen. Toisessa osassa syvennytään restoratiivisen rauhan käsitteeseen. Kolmannessa ja neljännessä osiossa tutustutaan jälleenrakennuksen osa-alueisiin ja pohditaan tapausesimerkkien avulla sitä, miltä rauhan jälleenrakennus voi näyttää.


Kesto: 125min

  • Osa I: Positiivinen ja negatiivinen rauhan käsite 25min
  • Osa II:  Rauhaa ylläpitävät taidot ja rakenteet 35min
  • Osa III: Jälleenrakennuksen palikat 20 min
  • Osa IV: Esimerkit matkasta kohti jälleenrakentamista 45 min


Harjoituksen tavoitteet:

  • Oppia tunnistamaan positiivisen ja negatiivisen rauhan määrittelyt ja niiden erot
  • Ymmärtää, että konflikti ja sovinto ovat monimutkaisia prosesseja
  • Ymmärtää, miksi konfliktit uusiutuvat, ja mitä kaikkea jälleenrakentaminen vaatii

Valmistelu ja tarvikkeet:

  • Suosittelemme käyttämään liitteenä olevaa PowerPoint-esitelmää, jossa käydään läpi kaikki harjoituksen aiheet vaihe vaiheelta.
  • Osa I
    • Fläppitaulu, liitutaulu tai digitaalinen alusta, johon voi kerätä sanoja esim. Mentimeterin sanapilven, Flingan tai MINDMUPin avulla.
  • Osa III
    • Tulosta ja leikkaa osallistujille jälleenrakentamiseen liittyvät sanat.
    • Paperia ja kyniä osallistujille, jos käytät Powerpoint -esitystä. 
  • Osa IV
    • Tulosta Taustamateriaali valtioista ryhmille tai valmistaudu jakamaan se linkkinä.
    • Järjestä tila oppimiskahvilan malliin niin, että tilassa on neljä erillistä pistettä. 
Vihreä maapallon kuva, jossa on valkoisia maanosia.

Ohjaajalle taustatiedoksi:

Konfliktit ovat osa arkea niin yksilön, yhteisön kuin kansakuntien tasolla. Kestävä rauha edellyttää sinnikästä vuoropuhelua ja kommunikointikykyä yhteiskunnan kaikilla tasoilla, myös ruohonjuuritasolla. Vain näin ristiriitoja osataan sovitella jo ennen kuin ne laajenevat koskemaan koko yhteiskuntaa ja muuttuvat aseellisiksi.

Ohjaajalle taustatiedoksi:

  • Lue ennen harjoitusta läpi Johan Galtungin väkivallan kolme kategoriaa  ja positiivisen ja negatiivisen rauhan käsitteet, jotta ymmärrät keskeiset käsitteet.
  • Väkivallan kolme kategoriaa ja positiivisen ja negatiivisen rauhan käsitteet Johan Galtungin mukaan (1964): Rauhan säilyttäminen vaatii enemmän kuin vain väkivallan ja konfliktin poissaoloa.
  • Väkivallan kolme kategoriaa ovat:
  • Suora väkivalta, jolla tarkoituksellisesti vahingoitetaan joitakuita. 
  • Rakenteellinen väkivalta, jolla tarkoitetaan syrjintää taloudellisten ja poliittisten järjestelmien kautta.
  • Kulttuurinen väkivalta, jolla yhteiskunnallisesti oikeutetaan kahta edellä mainittua väkivallan muotoa.

Positiivinen ja negatiivinen rauha

  • Negatiivinen rauha tarkoittaa suoran väkivallan (väkivallan kategoria 1) poissaoloa. – Johan Galtung (1964)
  • Positiivisella rauhalla viitataan integroivaan, hyvin toimivaan, tasa-arvoiseen yhteiskuntaan sekä epäsuoran väkivallan (väkivallan kategoriat 2 ja 3) poissaoloon. Positiivinen rauha mahdollistaa ihmisten osallistumisen yhteiskuntaan ja on aitoa, kestävää ja pysyvää, oikeudenmukaisuuden pohjalle rakennettua rauhaa.

Toimintaohjeet

  • Kirjoita taulun keskelle sana RAUHA ja pyydä osallistujia pohtimaan mitä sana tarkoittaa. Mitä tulee mieleen käsitteestä rauha? Pyydä osallistujia kirjoittamaan mieleen nousseet sanat taululle.
  • Tarkastelkaa muita sanoja ja pohtikaa mitä eroa ympyröidyillä sanoilla ja ei ympyröidyillä sanoilla on.
  • Näytä nuorille video positiivisesta ja negatiivisesta rauhasta. Positiivinen ja negatiivinen rauha video (linkki aukeaa uuteen välilehteen)
  • Kehota nuoria pohtimaan nyt opitun pohjalta, tarvitseeko aiempaa rauhan käsitettä täydentää?

Ohjaajalle taustatiedoksi :

Restoratiivisen oikeuden tavoitteena on hoitaa ja korjata tapahtunut rikoksesta aiheutunut vahinko ennemmin kuin langettaa vastaavaa harmia aiheuttava sanktio rikoksen tekijälle. Restoratiivisen oikeuden tavoitteena on eheyttää yhteisö palauttamalla rikoksen osapuolet oman yhteisönsä jäseniksi ratkaisuilla tai prosesseilla, jotka sekä osapuolet että yhteisö kokevat oikeudenmukaisiksi tai reiluiksi suhteessa tapahtuneeseen rikokseen.

Vaihe A: Mitä tarvitaan, ettei konflikti syty uudestaan?

Kysy ryhmältä, miten oikeudenmukaisuus toteutuu meidän yhteiskunnassamme.

Jaa ryhmä pareihin ja anna pareille alla oleva lista tekijöistä, jotka vaikuttavat konfliktin sopimiseen. Pyydä paria laittamaan nämä tärkeysjärjestykseen siten, että ensimmäinen on kaikkein tärkein asia ja viides vähiten tärkeä. Kehota pareja valmistautumaan perustelemaan, kuinka he päätyivät kyseiseen lopputulokseen.

Kun parit ovat käyneet nämä läpi, yhdistä parit neljän hengen ryhmiksi. Pyydä heitä esittelemään omat listansa toiselle parille ja muodostamaan yhteinen tärkeysjärjestys.

Keskustele koko ryhmän kanssa siitä, mihin lopputuloksiin ryhmät päätyivät ja miksi.

Pohtikaa miten nämä toteutuvat käytännössä teidän kontekstissanne.

Tutustukaa restoratiivisen oikeuden diaan. Pyydä pareja pohtimaan muuttaisivatko he aiempaa järjestystään jotenkin. 

Konfliktin sopimiseen vaikuttavat tekijät:

Anteeksipyytäminen: Mokannut henkilö pyytää anteeksi tapahtunutta.

Rangaistus: Annetaan rangaistus, joka vastaa aiheutettua harmia.

Teon hyvittäminen: Teosta aiheutettu harmi korvataan rahallisesti.

Kuulluksi tuleminen: Konfliktin osapuolet kokevat, että ovat saaneet kertoa oman puolensa konfliktin tapahtumista.

Totuuden selvittäminen: Viranomainen pyrkii todisteiden avulla muodostamaan todenmukaisen kuvan tapahtumista. Tämän pohjalta määrätään joko rangaistus tai vapautus syytteistä.

 

Vaihe B: Perinteisestä oikeudesta – Restoratiiviseen oikeuten

Perinteinen: Totuus selvitetään todisteiden avulla, ja valtio rankaisee rikoksen tekijää. Uhri jää usein sivuun.

Restoratiivinen: Tavoitteena on korjata rikos ottamalla huomioon uhrin ja yhteisön tarpeet. Restoratiivisuus pyrkii korjaamaan ja rajaamaan tapahtuneen rikoksen vaikutuksia sen osallisten ja yhteisön suhteissa. Tapahtumat ymmärretään osapuolten kokemusten kautta.

Perinteinen: Viranomainen esittää faktat ja tekee päätökset. Osapuolet eivät ole aktiivisia asiantuntijoita.
Restoratiivinen: Kaikki osapuolet (tekijä, uhri, yhteisö) osallistuvat. Heidän näkemyksiään, tunteitaan ja tarpeitaan pidetään keskeisenä tiedonlähteenä.

Perinteinen: Valta ja päätökset keskittyvät viranomaisille. Lopputuloksena on rangaistus, esimerkiksi vankeus tai sakko.

Restoratiivinen: Osapuolet neuvottelevat ratkaisun, joka korjaa aiheutetun vahingon ja ehkäisee tulevia konflikteja.


  • Lue osallistujille tai jaa dia: Konfliktin jälkeen alkaa jälleenrakennus. Jälleenrakennus ei tarkoita vain rakennusten, teiden ja siltojen korjaamista, vaan koko yhteiskunnan uudelleen rakentamista. Konfliktin päätyttyä yhteisön uudelleen rakentaminen ja luottamuksen palauttaminen eri ihmisryhmiin ja instituutioihin ovat yhtä tärkeäitä kuin arkipäiväisten palvelujen takaaminen.  Tavoitteena on luoda olosuhteet, joissa rauha voi kestää, eikä konflikti pääse uusiutumaan. On silti hyvä muistaa, että jälleenrakentaminen on monimutkainen ja usein pitkä prosessi, jonka aikana konfliktin uusiutumisen riski on yhä olemassa.
  • Jaa osallistujat 3–4 hengen ryhmiin. Jaa ryhmille jälleenrakennukseen liittyvät sanat tai näytä ne PowerPoint-esitykseltä. 
  • Pyydä osallistujia pohtimaan, mitkä asiat ovat heidän mielestään jälleenrakentamisessa kaikkein tärkeimpiä ja kiireellisimpiä. Pyydä heitä valitsemaan niistä kuusi kaikkein tärkeintä asiaa ja rakentamaan sanoista pyramidi. Pyramidin huipulle tulee ryhmän mielestä tärkein asia, joka tulee tehdä ensin, toiselle rivi kaksi seuraavaksi tärkeintä, ja kolmannelle riville kolmanneksi tärkeimmät.
  • Purkakaa harjoite yhdessä keskustellen ja käyden läpi ainakin pari pyramidia. Voit myös pyytää kaikkia ryhmiä kertomaan mielestään kolme tärkeintä valintaansa. Pyydä osallistujia perustelemaan vastauksensa. 
  • Korjataan koulu
  • Järjestetään uudet vaalit
  • Rakennetaan luottamusta ihmisten välillä
  • Riisutaan siviilit aseista
  • Rakennetaan sairaala
  • Perustetaan paikallishallinto
  • Korjataan kaupungin päätie
  • Koulutetaan lisää poliiseja
  • Koulutetaan lisää opettajia
  • Koulutetaan lisää lääkäreitä
  • Sovitaan uusista ympäristö- ja ilmastotoimista
  • Luodaan lisää työpaikkoja

Apukysymyksiä purkamiseen

  • Oliko teemojen valitseminen helppoa vai vaikeaa?
  • Miksi jokin asia koetaan tärkeämmäksi kuin jokin toinen?
  • Mikä merkitys on niillä asioilla, joita ei valittu pyramidiin?

  • Ohjeistus:
  • Jaa osallistujat 3–4 hlö ryhmiin.
  • Jaa jokaiselle ryhmälle taustamateriaali (valtioiden taustatiedot sekä videot) Somalian tai Kolumbian konflikteista ja jälleenrakentamisesta. Pyydä ryhmiä valitsemaan keskuudestaan yksi kirjuri. 
  • Pyydä ryhmiä tutustumaan taustamateriaaliin ja vastaamaan sen pohjalta annettuihin kysymyksiin keskustellen. Halutessasi voit laittaa tehtävän ajaksi pyörimään Powerpointin valokuvista Kolumbiasta ja Somaliasta. Aikaa tälle on 15 minuuttia.

  • Kysymykset ryhmille
  • Mitä on tapahtunut ja mikä on johtanut konfliktiin? 
  • Millaisia askeleita kohti sovintoa on otettu?
  • Miten konfliktin jälkeistä jälleenrakennusta on tehty?

  • Jaa ryhmät kahtia ja yhdistä ryhmät oppimiskahvilaa varten neljään ryhmään niin, että jokaisessa ryhmässä on Kolumbian ja Somalian esimerkkeihin tutustuneita osallistujia. Pyydä neljää kirjuria jäämään ryhmistä pois. 
  • Aseta tilaan neljä fläppipaperia ja kyniä. Kirjoita jokaiselle paperille yksi oppimiskahvilan kysymyksistä. Pyydä jokaista kirjuria siirtymään yhdelle oppimiskahvilan pisteistä. 
  • Ohjeista ryhmiä menemään yhdelle pisteelle kerrallaan ja keskustelemaan pisteelle asetetusta kysymyksestä. Ryhmän kirjuri kirjaa pohdinnat ylös. Viiden minuutin jälkeen ryhmä vaihtaa seuraavalle pisteelle pohtimaan seuraavaa kysymystä. Ryhmien vaihtuessa kirjuri kertaa lyhyesti edellisten ryhmien pohdinnat. Kirjuri ei kierrä ryhmän mukana.

  • Oppimiskahvilan kysymykset
  • Piste 1: Millaiset asiat jälleenrakentamisessa edistävät positiivisen rauhan toteutumista? 
  • Piste 2: Millaiset asiat jälleenrakentamisessa edistävät negatiivisen rauhan toteutumista? 
  • Piste 3: Mitkä asiat voivat johtaa konfliktin syttymiseen uudelleen?
  • Piste 4: Keiden ääni pitää huomioida jälleenrakentamisessa?

Pyydä kirjureita lopuksi kertomaan tiiviisti keskusteluissa nousseista ajatuksista.

Scroll to Top