#sovinto demokratiaa vahvistamassa

Sovintoa ei ole ilman oikeudenmukaisuutta. Oikeudenmukaisuutta ei ole ilman totuutta. Mutta kenen totuuteen oikeudenmukaisuus ja sovinto perustetaan?

Meillä länsimaissa on vahva usko demokratiaan. Poliittiseen järjestelmään, jossa yhteiskunnan lainsäädäntö ja yhteisten varojen käyttö perustuu kansalaisten vapaissa vaaleissa valitsemien edustajien päätöksiin. Kansanvaltaisessa järjestelmässä kansalaisilla on oikeus osallistua totuuden ja oikeudenmukaisuuden määrittelemiseen. Mitä vahvemmin kansalaiset kokevat osallisuutta yhteiskunnan kehityksen ohjaamiseen, sitä varmemmalla pohjalla myös sovinto ja yhteiskuntarauha ovat.

Pohjois-Afrikassa kymmenen vuotta sitten alkanut ns. arabikevät näytti aluksi siltä, että liikkeelle on lähtenyt siirtymä autoritaarisista valtioista kohti demokraattisia yhteiskuntia. Kehitys sai kuitenkin nopeasti hyvin väkivaltaisia piirteitä levitessään Tunisiasta Libyaan, Egyptiin ja lopulta Syyriaan. Nyt tiedämme, että näistä ainoastaan Tunisiassa on hienoista demokratiakehitystä havaittavissa. Muut arabikevään valtiot ovat joko perin epävakaassa ja sisäisten konfliktien värittämässä tilanteessa tai tiukan autoritäärisesti johdettuja.

Edellytykset demokratialle olivat riittämättömät. Egyptissä pidettiin vapaat vaalit, mutta vaaleissa voittanut puolue ja presidentti syrjäytettiin pian ja sotilaat astuivat maan johtoon. Demokratian näkökulmasta kehitys otti askeleita taaksepäin. Syyriassa alettiin vaatia demokratiauudistuksia rauhanomaisin mielenosoituksin. Autoritäärinen hallinto ryhtyi näiden hillitsemiseen äärimmäisen väkivaltaisin keinoin ja lopputuloksena on ollut sisällissota, jonka osapuolina on oppositioryhmien lisäksi useita ulkovaltoja.

Demokratialiike johti valtavaan tuhoon ja kärsimykseen. Matka yhteiseen totuuteen ja sovintoon on nyt todella pitkä.

Vapaat vaalit eivät johda rauhaan ja sovintoon, jos maasta puuttuvat kaikki demokratiaa tukevat instituutiot, puolueet, riippumaton oikeuslaitos ja vahva kansalaisyhteiskunta. Demokratiaan tarvitaan kykyä hahmottaa vaaleissa poliittisia vaihtoehtoja ja kykyä ymmärtää äänestämisen ja vaalituloksen vaikutus ja lisäksi halua hyväksyä vaalitulos silloinkin, kun se ei vastaa omia toiveita.

Asiantuntija-analyyseissa on huomautettu, että demokratialiikkeiksi määritellyt kansannousut eivät mitenkään itsestään selvästi johda yhteiskuntien uudistumiseen, jos taustalla on vain pitkä autoritääristen hallintojen historia. Vaikka nämä liikkeet johtaisivat hallinnon kaatumiseen ja vaaleihin, tuloksena voi olla vaalien jälkeinen kaaos, jos mitään vakauttavia rakenteita ei ole olemassa vanhan hallinnon kaatamisen jälkeen.

Matka demokratiaan ja sen mahdollistamaan kokemukseen jaetusta totuudesta ja oikeudenmukaisuudesta on pitkä. Demokratiaa on yritetty viedä asein. Siinä ei ole onnistuttu. Demokratiaa on yritetty saada aikaan kansannousuilla. Siinäkin on monesti epäonnistuttu. Demokratian perustaksi tarvitaan vahvaa panostusta koulutukseen, luku- ja kirjoitustaitoon. Ilman kansalaisyhteiskuntaa, jossa erilaiset mielipiteet ja näkemykset kohtaavat ja käyvät debattia ja määrittelevät yhteisiä tavoitteita, ei ole edellytyksiä demokratian kehittymiselle.

Minulle #sovinto on työtä sivistyksen, koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi, jotta demokratialle olisi paremmat mahdollisuudet.

Kirjoittaja:

Ilkka Kantola

Ilkka johtaa Diakonissalaitoksen Diakonia ja sosiaalinen vastuu -toimialaa.

Vieritä ylös