Kuvaus: Harjoitus koostuu kolmesta varsinaisesta osasta ja loppupurusta. Harjoituksen aikana käydään läpi kaikki rakentavan vuorovaikutuksen (havainnointi, tunteet, tarpeet ja pyynnöt) vaiheet.
Kesto: 80-90 min.
Osa I: Tulkinnoista havaintoihin (30 min)
Osa II: Huomioi tunteita ja tarpeita (20-30 min)
Osa III: Pyynnöt tarpeiden (20 min)
Osa IV: Koko harjoituksen purku (10 min)
Tavoitteet:
- Tutustua Rakentavan vuorovaikutuksen eli NVC:n menetelmään yleisesti.
- Ymmärtää, mitä eroa on tulkinnoilla ja havainnoilla.
- Harjoitella tunteiden ja tarpeiden sanoittamista.
- Harjoitella rakentavien pyyntöjen esittämistä.
Valmistelut ja tarvikkeet:
- Suosittelemme käyttämään liitteenä olevaa PowerPoint-esitelmää, jossa käydään läpi harjoitus vaihe vaiheelta. Lue kuitenkin läpi myös alla olevat ohjetekstit.
- Voit halutessasi lukea läpi kattavamman tekstin rakentavasta vuorovaikutuksesta ennen harjoituksen vetämistä.
- Tulosta osan 1 tulkintaväitteet ja osan 2 tarveväitteet.
- Tunne– ja tarvesanalista (tulosta, jos et käytä PP-esitystä), perustuvat M. Rosenbergin listauksiin teoksessa Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus.
- Varaa muistiinpanovälineet osallistujille (kyniä ja paperia).
Vaihe A. Alustus
Aloita kertomalla osallistujille tulkintojen ja havaintojen eroista:
- Tulkintojen tekeminen toisista ihmisistä ja heidän toiminnastaan on ihmisille tyypillistä. Tulkinnat ovat usein arvauksia siitä, mitä toinen ajattelee tai tuntee.
- Tulkinnat voivat olla hyvinkin yksipuolisia tai jopa vääristyneitä. Emme näe toistemme toimintaa välttämättä kovinkaan neutraalisti.
- Rakentavassa vuorovaikutuksessa pyritään siihen, että siirrymme tekemään havaintoja, jotka eivät arvota toisen tekemistä.
- Havaintojen avulla pyritään ilmaisemaan vain se, mitä todella tapahtui.
- Useimmiten havainnoista puhuminen ei saa ihmisiä asettumaan samalla tavalla puolustuskannalle kuin tulkinnat. Näin pystymme suhtautumaan toisiimme avoimemmin ja keskustelu helpottuu.
Havainnollista alla olevalla esimerkillä, mikä tulkintojen ja havaintojen ero on.
Tulkinta: “Mirkku on selvästi tuohtunut, koska hän vetäytyi muusta ryhmästä.”
Havainto: “Mirkku työskenteli ryhmän kanssa ja siirtyi sitten istumaan oleskelutilan nojatuoleille.”
Mirkku saattaa toki olla tuohtunut tai ärsyyntynyt, mutta hän voi myös tuntea väsymystä ja kaivata omaa tilaa. Kenties hän uppoutui ajatuksiinsa ja vaikutti sen myötä tuohtuneelta. Hän saattaa myös kaivata hetken taukoa selventääkseen omia ajatuksiaan, tai vaikkapa rauhaa ja hiljaisuutta soittaakseen kotiin.
Vaihe B. Havaintojen harjoittelua
Kerro, että seuraavan käytännön tehtävän tarkoituksena on harjoitella tulkintojen muuttamista havainnoiksi esimerkkiväitteiden avulla.
Jaa osallistujat sen jälkeen n. 4–5 henkilön ryhmiin ja käy heidän kanssaan läpi kysymykset, joiden avulla he pääsevät pohtimaan väitteitä:
- Mitä väitteen henkilö(t) todella teki(vät) tilanteessa?
- Tämä ei aina selviä suoraan virkkeestä, joten ryhmän tehtävänä on päätellä, miten henkilö olisi voinut käyttäytyä.
- Vältä arvottavia sanavalintoja, eli sanoja, jotka esimerkiksi liittävät jo valmiin tunteen ihmisen toimintaan, kuten:
- “saada kilarit” vs. mitä henkilö todella teki (käveli pois? korotti ääntään?)
- Kysy itseltäsi: ”Jos tapahtuma olisi tallennettu videolle, mitä siinä tarkalleen näkyisi?” tai ”Jos puhutut sanat olisivat ääniviestinä, mitkä sanat siinä tarkalleen kuuluisivat?”
Jaa osallistujille printtaamasi tulkintaväitteet ja muistiinpanovälineet, jos tarpeellista. Tiedostolta löydät myös vastausehdotuksia väitteisiin, joita voit käyttää tehtävän purun yhteydessä.
Pyydä osallistujia tutustumaan väitteisiin ja muuttamaan ne tulkinnoista neutraalimmiksi havainnoiksi. Aikaa tähän tarvitaan n. 10–15 minuuttia.
Pura yhdessä keskustellen:
- Millaisia havainnointiin perustuvia lauseita keksittiin?
- Oliko väitteiden muuttaminen havainnoiksi helppoa vai hankalaa?
- Tuleeko osallistujille mieleen viime ajoilta tilanteita, joissa he ovat tehneet tulkintoja?
Vaihe A. Alustus
Aloita kertomalla osallistujille, mitä tarpeet ja tunteet ovat, ja mikä niiden välinen suhde on:
- Tarpeet ovat auttavat meitä selviytymään, voimaan hyvin ja kokemaan täyttymystä tai onnellisuutta.
- Tarpeita ovat esimerkiksi uni, ravinto, kuuluminen ryhmään, itsenäisyys ja luovuus.
- Tunteet viestivät usein siitä, miten jokin tarpeemme täyttyy tai ei täyty.
- Tunteet ja tarpeet toimivat siis usein yhdessä. Ne toimivat toimintamme taustalla, vaikka emme itse aina niitä huomaisikaan.
- Selkeys tunteista ja tarpeista auttaa paitsi ymmärtämään itseä, myös toisia.
Voit nostaa esiin seuraavat lauseet, jotka linkittävät tunteet ja tarpeet yhteen:
- Olen onnellinen, koska tunnen yhteenkuuluvuutta kaveriporukassa.
- Olen pettynyt, koska koen, etten tullut kuulluksi eilisessä keskustelussa.
Vaihe B. Tunteet
Pyydä osallistujia nimeämään kahden minuutin ajan erilaisia tunteita, niin haastavia kuin miellyttäviäkin. Voitte tehdä tämän koko ryhmän kanssa yhdessä tai esimerkiksi pareittain. Tutustukaa sen jälkeen tunnesanalistaan (PowerPointilla tai tulosteena).
Voit kysyä, mitkä tunteista ovat osallistujille helppo tai hankala tunnistaa.
Vaihe C. Tarpeet
Jaa osallistujat pareiksi tai pienryhmiksi. Heijasta tarvesanalista valkokankaalle (jos käytät PP-esitystä) tai jaa tulostamasi listat heille.
Jaa heille myös tarveväitteet, joiden pohjalta harjoituksen keskustelu käydään.
Ohjeista osallistujia pohtimaan, mitä he tarvitsisivat kyseisissä tilanteissa. Mikä tarve tilanteessa jää täyttymättä? Aikaa tähän voi käyttää n. 10 min. Osallistujia voi muistuttaa siitä, että usein tilanteiden taustalla voi olla erilaisia täyttymättömiä tarpeita, joten listaukseen voi laittaa useammankin tarpeen.
Pura väitteet osallistujien kanssa keskustellen:
- Millaisia tarpeita osallistujat näkivät väitteiden takana?
- Missä tilanteissa tarpeita oli helppo tunnistaa?
- Mikä voi estää meitä tunnistamasta omia tarpeitamme hankalissa tilanteissa?
Vaihe A. Alustus
Aloita avaamalla osallistujille, mikä on pyyntöjen rooli rakentavassa vuorovaikutuksessa:
- Pyynnöt pyrkivät tuomaan lisää selkeyttä ja yhteisymmärrystä vuorovaikutukseen.
- Niillä halutaan myös edistää sitä, että jokaisen osapuolen tarpeet voisivat täyttyä.
- Pyynnöt nojaavat vapaaehtoisuuteen, eivätkä ole vaatimuksia, kiristystä, uhkailua tai kaupantekoa.
- Huom! Kieltäytymällä pyynnöstä henkilö voi pyrkiä huolehtimaan omista tarpeistaan.
- Rakentavan pyynnön tunnusmerkkejä ovat
- selkeys ja konkreettisuus
- myönteisyys ja toimintaan tähtäävyys (ei tekemättä jättäminen)
- pyyntö on selkeästi aikaan ja paikkaan sidottu
Esittele osallistujille rakentavan pyynnön “kaava” ja esimerkkipyyntö:
“Havainnoin, että toimit tavalla X. Se herätti minussa tunteen X, koska X tarpeeni ei tullut täytetyksi. Siksi pyydän, että [konkreettinen pyyntö].”
“Eilen kun juttelimme kahdestaan, olisin halunnut kertoa kuulumisiani, mutta katsoit useasti keskustelun aikana puhelintasi. Tämä herätti minussa pettymystä ja surua, koska kuulluksi tulemisen tarpeeni ei täyttynyt. Minusta olisi hyvä, jos tällä kertaa voisimme varmistaa, että voisimme keskittyä olemaan yhdessä. Ehkä voisimme pistää puhelimet kokonaan pois tämän hetken ajaksi?”
Vaihe B. Pyyntöjen esittäminen
Pyydä osallistujia pohtimaan tilannetta, joka on herättänyt heissä voimakkaita tunteita ja jossa jokin tarve on jäänyt täyttymättä. Osallistujat voivat myös keksiä kuvitteellisen tilanteen. Aikaa tähän voi varata n. 10 minuuttia.
Anna pohdittavaksi seuraavat kysymykset;
- Mitä olisit tarvinnut kyseisessä tilanteessa?
- Mitä tunteita se sinussa herätti?
- Miten toivoisit, että samanlaisissa tilanteissa toimittaisiin tulevaisuudessa?
Pyydä heitä muotoilemaan yllä olevan kaavan mukaisesti pyyntö, jonka avulla he voivat myönteisesti ja toimintaan tähtäävästi pyytää keskustelukumppania huomioimaan täyttymättömät tarpeet paremmin jatkossa.
Voit vielä keskustella koko ryhmän kanssa seuraavista kysymyksistä:
- Mikä rakentavan vuorovaikutuksen osista (havainto, tunteet, tarpeet, pyynnöt) oli helpoin ymmärtää? Entä mitkä olivat vaikeimpia?
- Eri osa-alueet ovat eri ihmisille haastavampia tai helpompia.
- Auttoiko tunteiden ja tarpeiden selkeyttäminen muuttamaan omaa näkökulmaasi kuvitteellisia tilanteita ja sen osapuolia kohtaan? Miten?
- Millaisissa tilanteissa voisit käyttää rakentavaa vuorovaikutusta jatkossa?
