Miltä sovinto näyttää tai tuntuu? Sovinto on kaunis sana. Se on kuin kesäyön tyyni järvenselkä, metsänvihreä sadepäivä tai pienen lapsen kupliva nauru. Se on tila tai hetki, johon voi pysähtyä ja jossa ei tarvitse suorittaa mitään. Siinä voi olla ja levätä.
Sovinnon merkityksen voi ymmärtää myös pohtimalla sen vastakohtaa; riitaa, konfliktia, sotaa. Mieli liittää nämä ihmisten ja kansojen välisiksi. Mutta sovinto on sovussa elämistä myös itsensä ja omien tekojensa kanssa. Pohdittavaksi silloin tulevat omat arvot ja asenteetkin. Olenko ottanut riittävästi huomioon muut ihmiset? Olenko aina pyrkinyt hyvään ja tuottanut hyvää ympärilleni? Entä teenkö kaikkeni ympäristön hyväksi? Jos jatkuvasti tai usein joutuu tekemään valintoja omien arvojensa vastaisesti, tulee paha olo, epäsopu itsensä kanssa.
Huono omatunto on hyvä ja terve merkki siitä, ettei ole sovinnossa itsensä ja toisten kanssa. Kaikilla ei ole kykyä tuntea sitä, jos oma napa ja oman edun tavoittelu on tärkeintä. Silloin sovinnon työ täytyy aloittaa ensin itsestä. Empatiakyky on oiva avain rakentavaan dialogiin. Hyvin tekeminen on ihan arkista ja aitoa elämistä toisia loukkaamatta. Ei siihen tarvita sen kummempia ihmetekoja.
Sovinto ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi olla kaikesta ihan samaa mieltä. Voi olla eri mieltä ja silti sovinnossa. Olisi aika tylsääkin keskustella aina vain samanmielisten kanssa. Sovinto on ennemminkin rakentavassa dialogissa synnytettyä yhteistä ymmärrystä, yhteistä todellisuutta, ikävienkin asioiden tunnustamista ja niiden työstämistä.
Sovinto on myös jonkinlaista harmoniaa, riittävää onnellisuutta. Siihen voi päästä pyrkimällä tekemään aina oikein; väärintekeminen sen sijaan rikkoo harmoniaa. Ristiriidoilta ei elämässä kuitenkaan voi välttyä, mutta konflikti voi olla mahdollisuus muutokseen. Jos ei ole kykyjä tai mahdollisuutta korjata virheitään, ne kulkevat tavalla tai toisella mukana. Silloin kannattaa pyytää apua. Sovittelu pyrkii auttamaan yhteisen ymmärryksen löytämisessä ja tyydyttävän sovinnon saavuttamisessa. Sovintoon pääseminen on suuri helpotus kaikille osapuolille.
Sovinto on myös tämän upean verkoston nimi. Olen seurannut verkoston kehittymistä sen alusta asti – olin keväällä 2019 panelistina Sovinnon illassa, jossa koko hanke polkaistiin käyntiin. Sovinnossa olen saanut tutustua ihan mahtaviin tyyppeihin. Uudet tuttavuudet ja tilanteet ovat tuottaneet minulle paljon iloa ja oppimisen oivalluksia. Toivottavasti voin tuoda vastalahjana oman korteni sovinnon kekoon!
Kirjoittaja
Tiina Korhonen
Sovittelun esimies, Vantaan sovittelutoimisto
